Punakaalimuhennos

 

Kaalit ovat perinteisesti talvipainotteista kausiruokaa, mutta syö kaalta muulloinkin. Kevään ja kesän varhaiskaalit maistuvat ja tuntuvat aina vain niin paljon paremmilta, kuin nihkeät talvikaalit. Varhaiskaalista aionkin varmasti valmistaa kääryleitä vielä lähiaikoina!

Punakaalia voi käyttää aivan tavallisen kaalin tavoin. Se sopii raakana raasteeksi (hienonväriseksi sellaiseksi) tai sitä voi kypsentää pehmemmäksi, vaikkapa juuri muhennokseksi tai voisihan siitä pienikokoisia kääryleitäkin tehdä. Punakaalta keitettäessä veden sekaan täytyy muistaa lisätä tilkka etikkaa, jotta kaalin väri säilyisi parhaiten. 

Tähän kaalimuhennokseen lisäsin vielä ruskeita papuja tuomaan täyttävyyttä aterialle:

- öljyä paistamiseen

- 1 pieni (luomu)sipuli

- 1 tl kuminansiemeniä

- puolikas pieni (luomu)punakaali

- n. 3 dl vettä + 1tl suolaa + 2 tl etikkaa

- 2,5 dl valmiiksi keitettyjä ruskeita papuja

- 1 tl rosmariinia

- 1/2 tl mustapippuria

- 1/2 rusinoita

Kuullotin ensiksi kattilassa sipulisilpun ja kuminansiemenet. Lisäsin suikaloidun kaalin ja sen perään vettä niin paljon, että kaali lähes peittyi. Maustoin veden suolalla ja lisäsin myös etikan tässä vaiheessa. Kuumensin veden kiehuvaksi ja annoin kattilan porista miedolla lämmöllä noin vartin. 

Kypsyneen kaalin joukkoon sekoitin pavut ja mausteet, annoin muhennoksen kiehua vielä muutaman minuutin ja lisäin vasta viimeiseksi joukkoon rusinat. Muhennos maistuisi varmasti mahtavasti perunoitten kanssa, mutta tällä kertaa tyydyin vihersalaattiin.

Ruskeat pavut voi ostaa kaupasta valmiiksi keitettyinä "tölkkipapuina" tai sitten liottaa ja keittää kuivattuja papuja itse. Tavallisesti liottelen ja keittelen papuja tasaisin väliajoin hieman isompia satseja kerralla. Kypsät pavut säilyvät hyvin pakastimessa ja näin niitä on aina saatavilla esikypsytettyinä ja valmiina ruoanlaittoon.

Ruoanlaittomusiikkinani toimi kuvastakin erottuva Bob Dylanin 'Desire' vuodelta 1976. Ei mikään Dylanin paras albumi, mutta ainoa, jonka omistan vinyylinä. Pelkässä formaatissa on siis jo oma viehätyksensä.