torstai 28. kesäkuuta 2012

Raparperikeitto




Sain vihdoin pakastimeni täyteen tuoretta raparperia. Nyt sitä riittää vähäksi aikaa sen verran, että pääsee taas kokeilemaan uusia reseptejä. Aloitin ensimmäiseksi perinteisellä raparperikeitolla, johon lisäsin mausteeksi kanelia. Maun lisäksi kaneli muutti myös keitoksen väriä hieman, kauniin kellertäväksi. Tänään olisi vuorossa raparperipiirakan valmistusta, kunhan pääsen lainaamaan poikaystävän uunia. Piirakan resepti on siis tulossa myöhemmin.

Jos vain omistaisi pienenkin maatilkun, niin ensimmäisenä suosittelisin raparperin kasvatusta. Raparperi ei tarvitse huolenpitoa ja siitä saa runsasta satoa pitkin kesää.

Toiset ovat tottuneet kuorimaan raparperin mutta sitä voi käyttää aivan hyvin myös kuorineen. Punaiset varret tuovat vain kaunista väriä jälkiruokiin.

Kahteen annokseen raparperikeittoa tarvitaan:

- 5 dl vettä

- 3 dl raparperinpaloja 

- 1/2 dl sokeria

- 1 kanelitanko

- 1/2 dl vettä

- 2 rkl perunajauhoja

Raparperit kannattaa pilkkoa parin sentin paksuisiksi paloiksi ja isoimmat varret kannattaa halkaista ennen pilkkomista. Raparperia keitetään sokerilla ja kanelilla maustetussa vedessä, niin kauan, kunnes se alkaa hajota pienemmäksi. Sekoita perunajauhot puoleen desiin vettä. Muista poistaa kanelitanko keitoksesta ennen suurusteen lisäämistä. Ota sen jälkeen kattila pois liedeltä ja lisää suuruste keittoon ohuena nauhana koko ajan yhteen suuntaan sekoittaen. Siirrä kattila takaisin liedelle ja anna keiton vielä kiehahtaa, jotta saat siitä kiisselimäistä.

Rapaperikeitto kannattaa nauttia kasvimaitolasillisen kera, sillä raparperi sitoo kalsiumia elimistöstä.



tiistai 26. kesäkuuta 2012

Tomaattiset seitangrillipihvit ja nokkosmuhennos




Taannoin mökillä oleillessani pääsin pitkästä aikaa käyttämään hyväkseni luonnon antimia eli tässä tapauksessa villivihanneksia. Villiyrtit päätyivät salaattiin ja leivän päälle ja nokkoset haudutettiin muhennokseksi grilliruoan seuraksi.

Grilliin päätyi tofun, patongin ja ananaksen lisäksi itse valmistettuja seitanpihvejä. Seitanin grillaaminen on yleensä tofua helpompaa, sillä se pysyy paremmin koossa, eikä murene ritilän väleihin. Kun seitanin jättää vielä marinoimatta, se ei pääse tarttumaan ritilän pintaan vaan kypsyy tasaisesti.

Hyvää hiillosta kannattaa odottaa, jos siis käyttää hiiligrilliä. Hiilien sytyttämisen jälkeen, hiillos on yleensä kohdillaan parinkymmenen minuutin kuluttua. Grillaus ei siis tarkoita liekittämistä!

Olen tehnyt joskus parempaakin seitania, mutta ihan syötäviä tuli piffeistä tälläkin reseptillä:

- 4 dl vehnägluteenijauhoja

- 1 rkl pippurisekoitusta (ilman suolaa)

- 1 rkl paprikajauhetta

- 1 rkl sipulijauhetta

- 1 rkl provencale yrttimausteseosta

- 3 rkl tomaattipyreetä (1 tlk)

- 2 rkl soijakastiketta

- loraus oliiviöljyä

- 2 - 2 1/2 dl vettä

Sekoita mausteet hyvin jauhojen sekaan. Sekoita soijakastike veden joukkoon. Lisää jauhoihin tomaattipyree, oliiviöljy ja vesi-soijakastikeseos pienissä erissä. Painele taikinaa samaan aikaan haarukalla. Kun seos alkaa muodostua taikinamaiseksi, jatka vaivaamista käsin. Gluteeni tekee taikinasta nopeasti sitkeää, joten jauhojen ja nesteen yhdistäminen pitää tapahtua ripeästi.

Valmiista taikinasta on helpointa muotoilla pötkylä, joka viipaloidaan sitten pihveiksi. Pihvit kannattaa leikata noin kolmen sentin paksuisiksi. Sillä tavoin taikinasta tulisi riittää seitsemään suurehkoon pihviin. Pihvit keitetään vielä ennen grillausta tilavassa kattilassa, suolalla tai soijakastikkeella maustetussa vedessä. Painele pihvit littanoiksi käsin ja lihanuijan avulla ja laske pihvit varovasti yksi kerrallaan kiehuvaan veteen. Pihvejä keitetään noin kymmenen minuuttia, jonka aikana ne turpoavat miltei kaksinkertaisiksi.

Keitetyt pihvit voi vielä painella kuiviksi ennen grillausta. Hyvässä hiilloksessa seitanpihvejä saa grillata yli kymmenen minuuttia, kunnes niistä ei enää irtoa nestettä ja pihvien pinta on saanut väriä.


Nokkosmuhennos:

- 1/2 l nuoria nokkosen lehtiä ja latvuksia

- 1 1/2 l vettä

- paistamiseen soveltuvaa vegaanista margariinia tai öljyä

- 2 kevätsipulia varsineen

- 1 tl mustapippuria

- 1 tl suolaa

- 1 rkl vehnäjauhoja

- 1 dl ruoanlaittoon soveltuvaa kasvikermaa

Tuoreet nokkosen lehdet pitää ryöpätä ennen ruoaksi valmistamista. Lehtien upotus noin viideksi minuutiksi kiehuvaan veteen poistaa kasvin polttavuuden, jonka jälkeen sitä voi käyttää huoletta. Keitinvesi jätetään vaikka kukkien kasteluun, mutta sitä ei voi käyttää enää ravinnoksi.

Pilko ryöpätyt nokkoset ja kevätsipuli pieneksi silpuksi. Kuullota sipulia ensiksi pannulla pari minuuttia, lisää sitten nokkonen ja mausteet. Paista nokkosta pannulla kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Sekoittele sen jälkeen vehnäjauhot nokkos-sipuliseoksen joukkoon. Lisää kerma ja anna muhennoksen kiehahtaa. Tarjoile samantien lämpimänä.


Erityisesti aloittelevalle vegaanille on suuresti hyötyä Vegaanituotteet -sivustosta. Sieltä löytää mm. listat vegaanisista kasvikermoista ja margariineista. Uutuuksiakin kannattaa vilkuilla silloin tällöin. Helpottaa kummasti ostoksilla käymistä etenkin silloin, kun tarvitsee poiketa muuallekin kuin vain vihannestiskille.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Banaani-suklaaraakajäätelö


 

Tässä teille maailman helpoin tapa tehdä itse maukasta ja kermaista jäätelöä ja vieläpä raakana. Oma versioni jäi puoliraa'aksi sillä en jaksanut vaivautua hankkimaan raakakaakojauhetta. Tavallinen kaakaojauhe tai carob-jauhe sopivat aivan yhtä hyvin.

Yhteen annokseen tarvitaan vain:

- 1 banaani

- 1 rkl raakakaakaojauhetta (tai tavallista)

Banaani tai banaanit pistetään vähintään pariksi tunniksi pakkaseen jäätymään. Yön yli pakkasessa olleista banaaneista on vaikeampi irroittaa kuorta, mutta koostumus pysyy kauemmin jäätelömäisenä.

Jäinen banaani soseutetaan kaakaojauheen kanssa sauvasekoittimella pehmismäiseksi jäätelöksi. Tarjoillaan heti.

Mausteita voi lisäillä tietysti omien makumieltymystensä mukaan. Itse olen tehnyt erilaisia variaatioita, joihin olen lisännyt esim. maapähkinävoita (snickers-jädeä!!!) tai kookoshiutaleita ja rommiaromia tai kanelia ja muita mausteita.


tiistai 19. kesäkuuta 2012

Hölskytyskurkut


 

Isoäidin juhannuspöydästä löytyy aina hölskytyskurkkuja. Niiden maku onkin tuttu jo lapsuudesta asti. Hölskytyskurkut toimivat hyvin uusien perunoitten lisäkkeenä ja korvaavat sillin keskikesän ruokapöydässä.

Tämä annnos on oikeastaan melkoisen pieni. Kurkkujen määrää lisäessäsi lisää myös saman verran mausteita.

- 2 avomaankurkkua

- 2 tl väkiviinaetikkaa

- 1 tl merisuolaa

- ripaus sokeria

- reilu osa tuoreesta tillipuntista

Avomaankurkuissa on paksu kuori ja ne pitääkin kuoria ennen viipalointia. Hölskytyskurkkujen nimi tulee nimenomaan siitä, kun kurkkuviipaleet ja loput ainekset pannaan tilavaan, kannelliseen kulhoon, suljetaan kansi hyvin ja heilutetaan eli hölskytetään kurkkuja niin, että mausteet sekoittuvat.

Toisen syövät kurkut rapeina heti hölskytyksen jälkeen. Toisten mielestä kurkkuja kuuluu säilyttää vähintään pari tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua. Muista silloin kaataa ylimääräinen neste kurkuista ennen tarjoilua.





torstai 14. kesäkuuta 2012

(Varhais)kaalikääryleet korvasieni-ohratäytteellä




Kuinka valmistaa kaalikääryleitä ilman uunia? Omani valmistuivat näppärästi grillissä folioon käärittyinä. Täytyy kyllä myöntää, että kaalikääryleitten valmistuksessa on oma vaivansa. Varsinkin, jos omistaa vain yhden kattilan.

Mielestäni kaalikääryleet ovat selkeästi kesäruokaa ja ne valmistetaan aina varhaiskaaleista. Toisaalta täytteessä käytetyt korvasienet tekevät niistä kevätruokaa, jos siis käytetään tuoreita sieniä. Vanhoja kaaleja ja säilöttyjä sieniä käytettäessä ne taasen ovat vuodenajasta riippumattomia ja niitä pystyy oikeastaan tekemään suht edullisesti läpi vuoden.

Tässä versiossa korvasin riisin ohralla ja perinteisesti käyttämäni soijarouheenkin korvasienillä. Todellista lähiruokaa siis!

Aineksiakaan ei kulunut mitään huomattavaa määrää:

- 2 dl ohrasuurimoita yön yli liotettuina

- 1/2 l tuoreita korvasieniä

- 1 sipuli

- 1 tl kuminansiemeniä

- öljyä paistamiseen

- 1 varhaiskaali (n. 1 kg)

- timjamia, mustapippuria, lipstikkaa ym.

Valmistaminen aloitetaan täytteestä. Keitin ensin yön yli vedessä lionneen ohran kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Ohra kypsyi vajaassa puolessa tunnissa.

Korvasienet ryöppäsin kahteen kertaan eli keitin 5 minuuttia kerrallaan runsaassa vedessä ja huuhdoin sienet hyvin sekä keittokertojen välillä että niiden jälkeen. Pilkoin kypsät sienet pienemmiksi.

Irrotin kaalista kannan ja heitin se kokonaisena kiehumaan suolattuun veteen.

Samaan aikaan paistoin kuivalla pannulla sienet kuiviksi. Kun sienistä ei enää irtoa nestettä, niiden sekaan voi lisätä öljyn, sipulisilpun ja mausteet kuulottumaan.

Kaalista irrotetaan uloimpia lehtiä sitä mukaa, kun ne kiehuvat kypsiksi ja irtoilevat helposti.

Valmiin sieni-sipuli-mausteseoksen voi heittää suoraan ohran joukkoon ja sekoittaa täytteen tasaiseksi.

Kun olet saanut isoimmat lehdet eroteltua kaalista, voit silputa jäljelle jääneen osan vielä täytteen joukkoon. Sen jälkeen alkaakin jo sorminäpertely eli kääryleiden kasaaminen: lusikoi noin puoli desiä täytettä keskelle kutakin kaalinlehteä, käännä reunat täytteen päälle ja kierritä varovasti kääryleen malliseksi. 

Tavallisestihan siis kaalikääryleet valmistetaan uunissa, mutta itse pistin kääryleet folion sisään, nostelin päälle muutaman nokareen tummansinistä Keijua ja laitoin foliokääreen hiilloksen päälle grilliin lämpiämään.




Ruoanlaittomusiikkina toimii Hermanni Turkin debyyttialbumi, joka myös kantaa yhtyeen nimeä.
Levyn pystyy tilaamaan ainakin täältä. Lue myös Nuorgamin arvostelu!



keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Raa'at täytetyt paprikat



Raakailun esiasteilla liikutaan yhä. Nyt olen selvinnyt jo niinkin pitkälle, että osaan idättää muutakin kuin mung-papuja. Raakojen paprikoiden täytteeseen valikoitui muun muassa idätettyä tattaria. Tattari on todella täyttävää ja aion ehdottomasti jatkaa sen käyttämistä. Konkariraakailijat käyttävät sitä mm. raakojen pizzapohjien valmistukseen. Ehkäpä minäkin vielä jonain päivänä...

Täytteen aineksia voi toki vaihdella, mutta oma satsini näytti tältä:

- 3 eri väristä luomupaprikaa

- 1 dl kuivaa idätykseen sovetuvaa tattaria tai 3 dl valmiiksi idätettyä tattaria

- kourallinen kirsikkatomaatteja

- silputtuja kevätsipulin varsia mielen mukaan

- 3 rkl oluthiivahiutaleita

- inkiväärijauhetta

- kuivattua korianteria jauheena

- mustapippuria

- tuoreita yrttejä oman maun mukaan, esim. basilikaa tai oreganoa

Tattaria ei onneksi tarvitse liottaa yön yli. Päinvastoin yli kymmenen minuutin liotus tekee jyvistä itämiskelvottomia. Tattarin idätykseenkään ei mene kuin vuorokausi, jonka jälkeen tattarit säilyvät jääkaapissa hyvin parikin päivää.

Itse ruoan valmistus ei tuota sitäkään vaivaa. Täytteen ainekset sekoitetaan vain hyvin sekaisin ja sullotaan puhdistettujen paprikoitten sisälle. Tomaatit ja sipuli kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniksi, jotta levittyvät helpommin täytteeseen.

Suosittelen todella käyttämään luomupaprikoita, sillä paprikat nimenomaan kuuluvat kasviksiin, jotka keräävät paljon torjunta-aine- ja lannoitemyrkkyjäämiä. Samoin kaikki ulkomailta tuodut kuivatetut mausteet kannattaa ostaa luomulaatuisina, koska mausteet usein säteilytetään kuiviksi.

Ruoanlaittomusiikkina toimi tällä kertaa Jätkäjätkien uudempi levy Jatkojatkot!




Itsekin tulen varmasti eksymään vielä useille moottoriteille tämän kesän aikana. Sen vuoksi myös postaukseni jäävät vähemmälle. Ehkäpä voisin ohjeistaa ja antaa vinkkejä vegaanisen leiri- ja retkiruoan valmistukseen aina, kun olen ollut tien päällä. Saa nähdä!

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Manteliraakakeksit




Mantelimaidon valmistuksesta jäljelle jäävän kuidun sekaan voi lisätä melkein mitä vain: liotettuja pähkinöitä ja siemeniä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä, mausteita tai superfoodeja. Ainekset vain sekoitetaan tasaiseksi massaksi ja kuivataan kasvikuivurissa tai uunissa rapeiksi raakakekseiksi. Oma jämäpaloista koottu reseptini näyttää tältä:

- mantelimaidon valmistuksesta jäljelle jäänyt mantelikuitu

- 1/2 dl luomurusinoita

- 1 rkl agave-siirappia

- 1 tl kanelia

- 2 rkl raakakaakaojauhetta (myös carobjauhe tai tavallinen kaakaojauhe käyvät)

- ripaus merisuolaa

Sekoitin kaikki ainekset blenderissä tasaiseksi massaksi. Levitin taikina leivinpaperille ohueksi kerrokseksi ja asetin kuivuriin. Jos haluat kekseistä kauniimman näköisiä, ne kannattaa muotoilla ennen taikinan laittamista kuivuriin. Itse pistin vain koko taikinan yhtenä suurena levynä kuivuriin ja mursin kuivuneesta levystä mukavia pikkukeksejä. Raakakeksitaikina saa olla kuivurissa n. 10 tuntia. Jos käytät uunia kuivatukseen, muista jättää uunin luukku hiukan raolleen, jottei uuni kuumene liikaa.



keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Mantelimaito




Näin aloittelevana raakaruokailijana päätin ensimmäistä kertaa kokeilla pähkinämaidon valmistamista itse. Pähkinämaidon valmistukseen käytin manteleita, joita liotin yön yli runsaassa vedessä. Liotus niin sanotusti aktivoi pähkinät, jolloin niiden terveellisten vaikutusten pitäisi olla helpommin imeytyvässä ja sulavassa muodossa. Ensialkuun tein vain puolen litran satsin. Ihan vain senkin vuoksi, ettei blenderiini olisi yksinkertaisesti mahtunut kerralla enempää.

Puoleen litraan mantelimaitoa käytin siis:

- 1 dl yön yli lionneita manteleita

- 5 dl vettä

- ripaus merisuolaa

- 2 tl agavesiirappia

Mantelimaidon valmistukseen tarvitaan lisäksi tehosekoitin ja nesteen suodattamista varten harsokangas. Monet ovat kehuneet kestohedelmäpussien toimivan oikein hyvin tähän tarkoitukseen. Itse käytin kahvinsuodatinta ja Ruohonjuuresta hankittua kestosuodatinpussia. Tästä johtuen, valmistamani maito sai lisäksi hennon kahvin aromin.

Blendasin ensiksi mantelit hienoiksi pienessä määrässä vettä. Lisäsin loput vedestä ja jatkoit blendaamista. Vesi muuttuu nopeasti vaaleaksi maitomaiseksi nesteeksi. Kaadoin maidon hitaasti suodattimen läpi kannuun ja puristin vielä nesteet suodatinpussiin jääneestä mantelimassasta. Kaadoin maidon takaisin puhtaaseen blenderiin, lisäsin suolan ja makeutuksen ja sekoitin seoksen vielä nopeasti. Valmiin maidon kaadoin lasipulloon.

Itsetehdyn mantelimaidon pitäisi säilyä jääkaapissa pari päivää. Maitoa sopii toki valmistaa muistakin pähkinöistä ja esimerkiksi seesaminsiemenmaito on todella kalsiumpitoista. Pähkinämaito sopii juotavaksi sellaisenaan tai vaikka upeiden raakajäätelöiden valmistukseen! Siihen tarkoitukseen itse asiassa itsekin maidon loihdin. Raakajäätelöreseptikin on siis tulossa.

Maidon valmistuksesta jäävää mantelikuitua ei missään nimessä kannata heittää pois. Kuitu sopii moneenkin tarkoitukseen. Sitä voi käyttää esim. raakakakkujen pohjan valmistukseen. Omat kuitujämäni pakkasin kuivuriin ja tein niistä raakakeksejä, joiden ohje tullee seuraavassa postauksessa.

Muutenkin raakailussa erilaisten ainesten käyttö on melkoista pyörittelyä. Toisen ruokalajin valmistuksesta jäävät rippeet sopivat pohjaksi toiseen. Näin mitään ei tule heitettyä haaskuun, mikä on sekä edullista että myös taloudellisesti kannattavaa.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Peruna-purjososekeitto


 

Kolean sadepäivän pelastus: höyryävän kuuma kasvissosekeitto! Kun aurinko ei ole paistanut koko päivänä ja vesi vihmoo ikkunoita, ei edes tee mieli pärjätä loppupäivää kylmällä salaatilla. Silloin laitetaan (kesäkuusta huolimatta) villasukat jalkaan, kattila liedelle porisemaan ja Frendien toinen tuotantokausi pyörimään.

Kattilallisen maukasta kasviskeittoa saa aikaiseksi nopeasti ja hyvinkin yksinkertaisin aineksin:

- 3 perunaa

- 1 purjo

- 5 dl vettä + 1 tl suolaa

- 1 tl timjamia

- mustapippuria ja suolaa

Pese perunat ja purjo hyvin. Purjo kannattaa huuhtoa valmiiksi pilkottuna, sillä sen kerrosten väliin jää helposti hiekkaa. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi. Lisää veteen valmiiksi pilkotut kasvikset ja anna keiton kiehua n. 25 minuuttia tai kunnes perunatkin ovat kypsyneet. Mausteet lisätään keittämisen loppuvaiheessa. Soseuta kasvikset ja keitinliemi sileäksi sauvasekoittimella. Tarjoile sosekeitto esimerkiksi hyvän leivän kanssa.

Sitruuna-maitokiisseli


 

Perinteinen sitruunakiisseli tehdään veteen ja nautitaan kermavaahdon kera. Päätin tehdä hieman erilaisen  version ja valmistin maitokiisselin, jonka mausteeksi lisäsin sitruunaa. Maitokiisseli on nopeasti valmistuva herkku ja olen huomannut, että kasvimaitoja on lähes mahdotonta polttaa pohjaan. Kiisselistä tulee maultaan miedon sitrusmaista ja koostumukselta lähes samettisen pehmeää. Tätä tekee mieli kauhoa jo suoraan kattilasta!

Kahteen pieneen annokseen tarvitaan:

- 2,5 dl kasvimaitoa (käytin soijamaitoa)

- 2 rkl maissitärkkelystä

- 1 1/2 rkl sokeria (käytin täysruokosokeria)

- yhden luomusitruunan mehu ja raastettu kuori


Sekoitin kaikki ainekset kattilassa sekaisin. Kuumensin seosta miedolla lämmöllä, välillä hämmentäen. Annoin seoksen kiehahtaa, kunnes se alkoi saostua ja muuttua kiisselimäiseksi. Jäähdytin kiisselin jääkaapissa valmiiksi annosteltuna. 



Seuraavaksi koitan kehitellä taas lisää raakoja herkkureseptejä. Kesäpäiviin sopisi ainakin täydellisesti raakajäätelöt. Täältä kannattaa ladata ilmainen raakajäätelöreseptikirja: http://raakajaatelo.fi/

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Papu-bataattipihvit




Kookkaat papupihvit sopivat hyvin hampurilaisten täytteeksi. Pihvitaikina itsessään on pehmeää tahnaa, jota voi käyttää jo sellaisenaankin esimerkiksi levitteenä tai dippikastikkeena. Pihvit paistetaan nopeasti kuumalla pannulla öljyssä rapeapintaisiksi, joten ne jäävät sisältä muhkean pehmeiksi.

Tästä taikinasta sain tehty yhteensä neljä jättikokoista hampurilaispihviä ja tahnaa jäi vielä levitteeksikin jonkin verran:

- 1 pienehkö bataatti

- 3 dl ruskeita papuja valmiiksi kypsennettyinä

- puolikas sipuli

- 2 valkosipulinkynttä

- peukalonpäänkokoinen pala inkivääriä

- 2 rkl maissitärkkelystä tai perunajauhoja

- 1/2 korppujauhoja

- mustapippuria & suolaa

- 1/2 tl kuivattua korianteria

- 1/2 tl paprikajauhetta

- 1/4 tl kanelia

Käytin papuina valmiiksi keittämiäni ja pakastamiani ruskeita papuja, jotka sulatin mikrossa pehmeiksi. Samalla höyrytin paloitellun bataatin kypsäksi. Muussasin pavut ja kypsän bataatin haarukalla karkeaksi soseeksi. (Sattumia saa jäädä joukkoon!) 

Lisäsin taikinan joukkoon pieniksi silputut sipulit, raastetun inkiväärin ja loput mausteet. Sekoitin mausteet hyvin taikinan sekaan ja lisäsin seokseen maissitärkkelyksen ja korppujauhot. Sekoitin taikinan tasaiseksi ja jätin sen vetäytymään muutamaksi minuutiksi. Jos taikina vetäydyttyään vaikuttaa vielä liian vetiseltä, kannattaa korppujauhojen määrää lisätä.

Paistoin pihvejä kuumalla öljytyllä pannulla pari minuuttia molemmin puolin, kunnes pihvien pinta sai hieman väriä.