torstai 30. elokuuta 2012

Raaka raitajuurisalaatti




Raakapainotteinen ruokavalio on saanut minut tutustumaan vallan uusiin kasviksiin ja makumaailmoihin. Katselen kaupan vihanneshyllyjä nykyään aivan uusin silmin. Viimeksi mukaani tarttui minulle aiemmin tuntematon vihannes - raitajuuri. Raitajuuri on kuin punajuuri, mutta raidallinen.

Toinen asia, joka minua on raakaruoan maailmassa hämmentänyt on aiheeseen liittyvien blogien määrä. Kotimaisia blogeja löytyy kymmenkunta ja ulkomaalaisia jo vaikka millä mitalla. Erityisesti kotimaisissa aiheeseen perehtyneissä blogeissa minua on viehättänyt laadun taso. Suomalaiset bloggaavat lähes järjestäen raakoja gourmet-herkkuja!

Tässä kuitenkin maininta eräästä ulkomaalaisesta blogista. For the Love of Food osui silmiini ensimmäisen kerran Finding Vegan -sivuston kautta. Tykkään päivitellä sivustoa jatkuvasti, sillä sieltä löytyy yllättävän paljon silmänruokaa myös elävän ravinnon ystäville. Havaitsin For the Love of Food -blogin nimenomaan hankkimani raitajuuren ansiosta. Raakojen raitajuuriraviolien resepti kiinnitti huomioni, mutta koska en jaksanut ruveta näpertelemään, tein ohjeesta kokonaan oman salaattiversioni.

Raitajuurisalaatti yhdelle nälkimykselle:

- 1-2 raitajuurta

- 2 tl sitruunanmehua

Mantelijuustoa varten:

- vajaa 1 dl manteleita (liota yön yli)

- ripaus ruususuolaa

- 1 tl oluthiivahiutaleita

- 1 rkl ruohosipulisilppua 

- n. 2 rkl vettä

Pestoöljyä varten:

- vajaa 1 dl tuoretta basilikaa

- 1 pienen pieni valkosipulinkynsi valmiiksi pilkottuna tai raastettuna

- ripaus ruususuolaa

- 3 rkl kylmäpuristettua auringonkukkaöljyä tai vastaavaa


Paloittele raitajuuri pieniksi paloiksi ja sekoita sirtuunamehu kuutioiden joukkoon. 

Valmista mantelijuusto huuhtomalla ensiksi valmiiksi liotetut mantelit. Aja kaikki ainekset tasaiseksi joko tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Laita vettä tehosekoittimeen aluksi ruokalusikallinen ja lisää tarvittaessa toinen.

Hienonna valkosipulinkynsi valmiiksi. Blendaa basilika, suola ja valkosipuli ja lisää sitten öljy.

Nostele mantelijuusto juurekaspalojen päälle ja valuta pestoöljy juuston päälle.



P.S. Turusta raitajuurta löytää ainakin Kupittaan Citymarketista...


Tofukokkeli




Tämän ruoan nimi ei ole kovin houkutteleva, eikä varmastikaan monen vegaanin mieleen. Omasta mielestäni se on kuitenkin hauska ja todella kuvaava, enkä oikeastaan jaksanut keksiä parempaakaan. Tämä resepti sopii hyvin esimerkiksi aloittelevalle vegaanille. Muistan vielä, kun itse tutustuin alkuun vegaaniseen ruokavalioon. Silloin tärkeintä oli aina korvaaminen. Korvasin jatkuvasti maitotuotteita soijamaitotuotteilla, jatkoin lihan korvaamista soijatuotteilla, pavuilla ja linsseillä sekä kananmunan ymmärsin korvata usein tofulla.  Nykyään en näe enää tarpeelliseksi korvata mitään tuotetta. On vain ruoka ja sen sisältämät ainesosat, joita syön ja on ruokaa, jota en yksinkertaisesti syö. Kuitenkin eläinperäisten tuotteiden nimikkeet ovat seuranneet perässäni vegaaniseen maailmaan ja niistä on kovin vaikeaa hankkiutua eroon. Puhun usein kasvijuustoista, kasvimaidoista, kasvispihveistä ja soijanakeista. Tällä kertaa puhun tofukokkelista (tai oikeastaan kerron sellaiselle ohjeen) enkä näe siinä minkäänlaista ristiriitaa, vaikka taas olen korvaamassa kananmunia tofulla. Ehkäpä veganismi tulee aina olemaan sitä korvaamista, tietoista ja tiedostamatonta

Mikäli tutkijoihin on luottamista, voipi olla, että 2050-luvulla syntyneet eivät enää tiedäkään, että alunperin pihvit olivat peräisin eläimistä eivätkä kasviksista: http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkijat+Vesipula+voi+pakottaa+ihmiskunnan+kasvisruokavaliolle+/a1305595661817




Tofukokkeli sopii mainioksi krapula-aamupalaksi. En myönnä, että itselläni olisi sellaista ollut, kun tätä söin, mutta hyvin maistui ja jano oli myös hirmuinen:

- 1 pkt pehmeää silken tofua

- puolikas punasipuli

- merisuolaa ja mustapippuria

- puolikas maustekurkku

- tuoretta persiljaa

Kuullota sipuli silputtuna öljyssä. Lisää pannulle tofu ja paista miedolla lämmöllä, kunnes kaikki neste on haihtunut. Lisää mausteet. Pilko vielä lautaselle maustekurkkua ja silppua annoksen päälle tuoretta persiljaa.


Testasin: Kymppi Kevyt piirakkataikina



Nyt olisi muuton paikka. Omaisuus on pahvilaatikoissa ja edessä häämöttää uusi upea asunto, jonka pääsen ystäväni kanssa jakamaan. Uuden koemaistajan lisäksi saan tulevan asunnon myötä käyttööni myös uunin. Vihdoin! En malta odottaa, että pääsen kehittelemään maailman maukkaimman vegaanisen lasagnen ohjetta. Hey, let's face it, raakalasagne ei vaan voi koskaan yltää alkuperäisen herkun tasolle.

Uuniruokaa on luvassa nyttenkin. Lainasin muuttoautonhakureissulla äidiltä uunia sekä pakastimen ja jääkaapin täytteitä. Löysin pakastimesta rukiisen piirakkataikinan, joka päätyi kasvispiirakan pohjaksi. Vuoden 2007 tähtituotetta en voinut jättää testaamatta, vaikka se sisälsikin vehnää, jota nykyään pyrin myös välttämään.

Sipulinen kasvispiirakka:


- öljyä vuoan voiteluun

- 2 punasipulia

- 1 sipuli

- öljyä paistamiseen

- 1 paprika

- 2 tomaattia

- puolikas maustekurkku

- mustapippuria ja merisuola

- 1 dl silputtua tuoretta persiljaa


Kuten ainesosaluettelosta näkyy, en lisännyt täytteeseen ollenkaan sidosaineita. Käyttämäni vuoka oli sen verran korkeareunainen, että pystyin painelemaan taikinan reunoille asti ja sain täytteen pysymään kasassa. Jos tuntuu siltä, että täyte tarvitsisi jotakin lisää, voi sipulien paistamisen jälkeen lisätä vaikka hieman kaurakermaa niiden joukkoon tai tehdä soijajauhoista ja vedestä munamaidon korviketta.

Piirakkataikina kannattaa ottaa sulamaan hyvissä ajoin, ainakin puoli tuntia ennen kaulitsemista. Taikinan voi myös sulattaa varovaisesti mikrossa. Täytteeseen tulevat sipulit paistetaan ensiksi silputtuina. Sipulit saavat kuulottua rauhassa makeiksi. Pilkoin myös paprikan, tomaatit ja maustekurkun pieniksi paloiksi ja lisäsin pannulle sipuleiden kanssa. Tässä vaiheessa levyn voi jo ottaa pois päältä, sillä sipuli on ainoa aines, joka tarvitsee paistamista ennen uunia. Maustoin täytteen vielä suolalla ja pippurilla sekä tuoreella persiljalla, jonka sekoitin täytteen joukkoon. Jos haluat persiljaa myös koristeeksi. Lisää se silloin vasta, kun olet ottanut piirakan uunista.

Kun taikina on sulanut, voit painella sen ruokaöljyllä voideltuun piirakkavuokaan. Pistele pohjaan vielä haarukalla reikiä. Lisää sitten täyte pohjan päälle. Piirakka kypsyy uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia.



Piirakkataikina oli kyllä oikein helposti käsiteltävää, eikä se missään vaiheessa ottanut pohjaan kiinni. Maku oli myös omaan makuuni sopivan rukiinen. Olisin syönyt mielelläni pelkkiä piirakan reunapalojakin! Ainoa miinus tulee vehnäjauhoista. Vehnättömänä tätä tulisi käytettyä varmasti useammin, mutta nyt taidan kuitenkin olla niin innostunut uudesta uunistani, etten malta olla tekemättä piirakkataikinoitakaan itse.




Haukkukoon vielä joku Liekin ensimmäistä levyä Magiota tämän myötä. Mutta mä kyllä tanssin tän tahtiin!





maanantai 20. elokuuta 2012

Ruishampparit hernerouhepihveillä



   
Olen lähiaikoina lakannut kokonaan käyttämästä teksturoitua soijaa (soijarouhe, soijasuikaleet, etc.) sen kiisteltyjen haittavaikutusten vuoksi. Tofu sen sijaan mainitaan useammin terveelliseksi proteiinin lähteeksi ja sen käyttöä aion jatkaa tästä eteenpäinkin silloin tällöin.

Soijarouhe on kuitenkin ollut tähän mennessä todella näppärästi valmistuva raaka-aine, jonka avulla moni perinteikäs liharuokakin on saatu fuusioitumaan vegaaniseksi. Soijarouhe on siis tuote, jolle nyt etsin korvaavaa vaihtoehtoa. 

Millettin hernerouhe on yksi taatusti edullinen valinta. Tähän mennessä olen ehtinyt kokeilemaan vasta pihvien valmistusta hernerouheesta, mutta jatkossa olisi tarkoitus lisätä sitä esim. kastikkeisiin ja perinteiseen makaronimössöön. Pihveiksi jalostettuna hernerouhe toimi aivan oivallisesti. Hernerouhepihvit ovat täyttäviä ja niihin jää mukava rouheinen suutuntuma.

 Porkkana-hernerouhepihvit (about 8 kpl)

- 2 dl hernerouhetta

- 4 dl vettä

- 2 porkkanaa

- n. 1/2 dl kaurahiutaleita

- 4 rkl perunajauhoja

- mustapippuria ja hyvänlaatuista suolaa maun mukaan

- 3 tl sipulijauhetta, pala purjoa tai puolikas sipuli

Hernerouheen kypsentäminen on helppoa mutta se vie aikaa puolisen tuntia. Kuumenna vesi kiehuvaksi vedenkeittimellä. Kaada kiehautettu vesi hernerouheen sekaan ja jätä rouhe kypsymään ja jäähtymään puoleksi tunniksi. Sillä aikaa ehdit hyvin tekemään muut esivalmistelut. Porkkanat raastetaan valmiiksi ja jos käytät sipulia, kannattaa se kuullottaa etukäteen pannulla öljyssä.

Kun vesi on imeytynyt hernerouheeseen, voit sekoittaa sen yhteen porkkanaraasteen kanssa. Lisää pihvitaikinaan loput ainekset ja sekoita tasaiseksi. Lisää tarvittaessa vettä tai kaurahiutaleita, jotta saat taikinasta helposti käsiteltävää. 

Pihvit paistuivat grillissä n. 8 min molemmin puolin, jonka jälkeen ne pääsivät ruisleivän väliin grillatun ananaksen ja kesäkurpitsan sekä tuoreiden kasvisten kera.


 

Tuntuu vähän siltä, että kamera sanoo aina sopimuksen irti, kun ollaan mökkeilemässä. Pihveistä tuli kuitenkin väriltänsä mahtavan raikkaan vihreitä ja oransseja.


Ruoanlaittomusiikiksi mökille grillailun oheen suosittelen itsellenikin aivan uutta tuttavuutta. Helsinkiläinen Atlético Kumpula sopii täydellisesti mökkitunnelmointiin ja loppukesän fiilistelyihin.



sunnuntai 19. elokuuta 2012

Manteli-kurkkukeitto





Tämä ohje on pyörinyt mielessäni jo ties kuinka kauan. Tarkoituksena oli valmistaa kylmä kurkkukeitto mantelimaitoon mutta viimein, kun ehdin soppaa valmistamaan huomasin, että mantelimaito oli ehtinyt pahanemaan jääkaapissa. Onneksi olin juuri samana aamuna laittanut uusia manteleita likoamaan, eli sain lopulta kuitenkin sen mantelilisäyksen kurkkukeittooni. Hyvä että näin kävi, sillä kurkut ovat muutenkin niin vetisiä, ettei keitto olisi pahemmin enää tarvinnut ylimääräistä nesteytystä.

Keitto on nopea valmistaa tehosekoittimessa, mutta yhtä hyvin voit käyttää myös sauvasekoitinta. Vinkkinä voin kertoa, että jos pidät hölskytyskurkuista eli itse tehdyistä etikkakurkuista, tulet ihastumaan tähän keittoversioon!

Mantelikurkkukeitto, 1 annos:

- 1 pieni kurkku tai 2-3 avomaankurkkua

- 1 valkosipulinkynsi

- pieni pala purjoa

- reilu puntti tuoretta tilliä (hätätapauksessa kuivattuna 1-2 tl)

- ripaus mustapippuria ja hyvänlaatuista suolaa

- 1 tl sitruunanmehua ja/tai 1/2 tl etikkaa 

- ripaus sokeria

- kourallinen valmiiksi liotettuja ja huuhdeltuja manteleita

(- 1/2 dl vettä)

Suosittelen valitsemaan avomaankurkkuja luomulaatuisina, maistuvat ihanan raikkailta, eivätkä ole mielestäni yhtä vetisiä kuin tavalliset kurkut. Avomaankurkut pitää kuoria ensin, tavallisen kurkun voi pilkkoa kuorimattakin. Valkosipulinkynsi ja purjo kannattaa myös silputa pienemmäksi etukäteen. 

Tästä eteenpäin keiton valmistus onkin helppoa. Kokoat vain kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surautat tasaiseksi keitoksi. Lisää tarvittaessa vettä.


Olen huomannut, että ymmärrän usein vasta syödessäni, kuinka ohjetta voisi vielä viedä eteenpäin. Tälläkin kertaa mieleeni tupsahti ajatus lisätä keiton joukkoon jääpaloja lisäämään keiton viilentävää vaikutusta, ja vielä parempi idea: pakastettua pinaattia! Manteli ja pinaatti tekisivät yhdessä keitosta todellisen vitamiinipommin, jolla ainakin kalsiumin- ja raudansaanti on taattu. Kannattaa koettaa siis myös pinaatilla tai vaikka nokkosella höystettynä.



      Kuva hieman valehtelee, sillä keitto oli huomattavasti vihreämmän väristä, miltä se tässä näyttää.


                       Kissakin kiinnostui kuvaamisesta ja änkesi taas väkisin mukaan kuvaan.

 

Tämän kesän ensimmäinen itsekypsytetty tomaatti oli näinkin pullea tapaus. Ja maistuikin niiin makealta. Onneksi ensi kesänä saan käyttööni parvekkeen, jonka voin täyttää ihanilla tuoksuvilla yrteillä ja tomaateilla.

tiistai 7. elokuuta 2012

Aamupala Metsäpirtillä




Viikko takaperin palauduin mökkielämästä. Pari viikkoa Metsäpirtillä sujahti taas yhdessä hujauksessa. Siinä tuoksinassa en ehtinyt blogin ääreenkään kertakaan. Nyt aion korvata silloisen tilanteeni julkaisemalla muutaman mökkireseptin. Ensimmäisenä vuorossa on pari tyypillistä reseptiä aamiaiselle. 

Auringonkukansiemenlevite vilahti jo edellisessä postauksessa. Olen raakaravinnon ja erityisesti Mea Salon innoittamana ryhtynyt valmistamaan tuorejuuston tapaista levitettä auringonkukansiemenistä. Alun perin löysin innoituksen Mea Salon Hellaton kokki -kirjasta. Ohjeessa neuvottiin säilyttämään valmista juustolevitettä vuorokausi huoneenlämmössä, jolloin siihen muodostuu maitohappobakteereita ja levite muuttuu maultansakin enemmän juustomaiseksi. Kiirehtiessäni olen kuitenkin jättänyt usein tämän vaiheen väliin ja siirtänyt levitteen suoraan jääkaappiin säilytykseen. Auringonkukansiemenlevite on parasta kuivattujen kräkkereiden kanssa, mutta se sopii myös tavallisen leivän päälle, ja ohennettuna vaikka salaatinkastikkeeksi. Siksi sitä löytyykin nykyään jääkaapistani aina valmiina.


Tällä oikaistulla reseptillä valmistan nykyään levitettä:

- 2 dl kuorittuja ja muutaman tunnin liotettuja auringonkukansiemeniä

- ripaus vuorisuolaa

- 1 rkl pippurisekoitusta (suolatonta)

- 1 rkl yrttisekoitusta (suolatonta)

- 1 tl sipulijauhetta

Siemeniä kannattaa liottaa vedessä yön yli. Kaada liotuksen jälkeen vesi pois ja huuhtele siemenet. Siementen survominen onnistuu parhaiten sauvasekoittimella. Aja siemenet tasaiseksi seokseksi ja lisää tarvittaessa tilkka vettä joukkoon, riippuen siitä, kuinka notkeaa levitettä tahdot saada aikaiseksi. (Huom. Notkeampikin levite tiivistyy jääkaapissa säilytetyn yön jälkeen ja muuttuu mukavan kiinteäksi.) Sekoita mausteet levitteen joukkoon ja tarkista vielä lopuksi suola. 



Toinen tyypillinen aamiaisresepti on smoothie, jota valmistan päivittäin joka aamu. Smoothien valmistamiseen tarvitset joko sauvasekoittimen tai tehosekoittimen eli blenderin.

Mökillä valmistamani smoothie alkoi jo hieman tökkiä, kun raaka-aineet pysyttelivät joka aamu samoina, näillä aineksilla mentiin:

- 1 banaani

- 1 dl metsämarjoja (käytin mustikoita, ahomansikoita ja lillukan marjoja, mutta nyt vadelmat ja herukat olisivat myös parhaimmillaan)

- pari taatelia

- vaalenpunaisia ruusun terälehtiä

- joihinkin satseihin lisäksi pala raparperinvartta, ananasviipaleita ja mesiangervon kukkia

Surautin kaikki ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi herkuksi. Näppärää, sanoisin.



maanantai 6. elokuuta 2012

Sienitoastit




Syksyn ensimmäinen sienisaaliini sisälsi pelkästään kantarelleja ja ne päätyivät mökillä kokattuun sienimuhennokseen. Toiseen pikkusaaliiseen pääsi mukaan myös muutama kangassieni ja lampaankääpä. Näistä sienistä sain aikaan toasteja, joita en olekaan tainnut tehdä moneen vuoteen. Alunperin sain innostuksen sienitoasteihin jossakin Evita-lehden numerossa olleesta reseptistä. Lehden olen varmaankin hukannut jo aikoja sitten, mutta ohje on sentään säilynyt muistissa.   

Sienitoastit ovat erityisen maukkaita. Kermaa ja juustoa käytettäessä niistä saa aikaan herkullisen ja täyteläisemmän version. Itse jätin lisäämättä kermaa sienien joukkoon ja kaupan kasvijuuston sijaan levitin leipien päälle itsetehtyä raakaa auringonkukansiemenlevitettä, joka muistuttaa kovin paljon tavallista tuorejuustoa (jollei levitteen rouheisuutta oteta huomioon).

Kahteen toastiin tarvitset:

- 2 siivua leipää: suosittelen täysjyväruisleipää, tavallisessa tai paahtoleivän muodossa

- auringonkukansiemenlevitettä, kasvijuustoa tai vegaanista margariinia

- n. 2 dl tuoreita sieniä: tässä siis kantarelleja, kangassieniä ja lampaankääpiä

- tilkka öljyä, puolikas sipuli, hyvälaatuista suolaa sekä mustapippuria (ja kaurakermaa)

- tuoreita mustikoita tai juolukoita

- mustapippurirouhetta

Toastit voi siis valmistaa monella eri tapaa varioiden. Aluksi kannattaa esikäsitellä sienet. Sienet pitää puhdistaa hyvin ja pilkkoa paloiksi. Kangassienet ryöppäsin kertaalleen ennen käyttöä. 

Leivät kannattaa myös paahtaa ja voidella valmiiksi, sillä sienien paistamisessa ei kestä kauan. 

Sieniä paistetaan ensiksi aina kuivalla pannulla, kunnes kaikki neste on irronnut sienistä. Sen jälkeen joukkoon lisätään tilkka öljyä, valmiiksi silputtu sipuli ja mausteet. Suolan ja pippurin lisäksi myös timjami sopii mielestäni oivallisesti metsäsienten maustamiseen. Halutessasi voit lopuksi vielä hauduttaa sieniä tilkassa kasvikermaa, josta saa aikaan täyteläisen kastikkeen.

Kun sienet ovat valmiita, ne kipataan tasaisesti leipien päälle. Kasvijuusto kannattaa jättää sienien alle ja marjat ripotellaan koko komeuden päälle tuomaan pikanttia makua ja raikkautta. Viimeistelyyn riittää muutama rouhaisu tuoretta mustapippuria.


Auringonkukansiemenlevitteen ohje paljastuu vasta seuraavassa postauksessa, jossa esittelen muitakin
mökillä alkunsa saaneita reseptejä.





Toastien kanssa maistuivat omasta maasta (vanhasta hiekkalaatikosta) nostetut uudet lilliputtiperunat! Tuoreen tillin puutteesta kärsiville suosittelen maustamaan potut pelkästään tilkalla hyvälaatuista oliiviöljyä ja ripauksella terveellistä vaalenpunaista vuorisuolaa.