Ohraparsatto - parsaohratto

 

Heti perään toinen parsaresepti: tällä kertaa vihreästä parsasta!

Riisin syönti on viimeaikoina jäänyt kovin vähille. Johtuen sekä riisin heikoista ravintoarvoista että sen viljelyn aiheuttamista valtavista metaanipäästöistä. Viimeisimmän parsakaalirisoton valmistin muistaakseni viime maaliskuussa - riisipussin parasta ennen -päivämäärä oli vuodelta 2010. Onneksi riisi on helppo korvata, esimerkiksi lähiruoaksikin mainittavalla kotimaisella ohralla. Turun seutuvilla asuville suosittelen vaikkapa Riihipuodin Luomu ohrasuurimoita, joita löytää ihan tavallisista ruokakaupoista, tai sitten niitä voi tilata esimerkiksi täältä.

Parsaohraton valmistus ei vaadi paljoa työtä, kunhan vain muistaa laittaa ohrasuurimot likoamaan veteen edellisenä iltana. Kahden hengen annosta varten tarvitaan:

- puolikas sipuli

- kuminansiemeniä

- öljyä paistamiseen

- 1 dl kokonaisia ohrasuurimoita (yön yli liotettuina)

- 1 porkkana

- 4+1 dl vettä + 1 tl suolaa

- 1 nippu vihreää parsaa

- timjamia

- yrttisuolaa

Lisäksi:

- pari nokaretta tummansinistä Keijua

- sitruunanmehua

- mustapippuria

Kuullotin ensiksi silputun sipulin ja kuminansiemenet kattilassa pienessä määrässä öljyä. Lisäsin joukkoon valmiiksi liotetut, hyvin huuhdellut ja valutetut ohrasuurimot, pilkotut porkkanat. Vettä lisäsin ensiksi kattilaan 4 dl, ja annoin ainesten kiehua rauhassa miedolla lämmöllä noin puolisen tuntia.

Parsoissa oleva kova puumainen kanta tulee katkaista ennen niiden käyttöä. Kuten edellisessäkin postauksessa kerroin, se tapahtuu taivuttavalla parsaa noin viiden sentin päästä tyvestä, tällöin parsa katkeaa siitä kohtaa, mihin puumainen osa päättyy. Huuhdellut parsat pilkoin pieniksi suupaloiksi ja lisäsin kattilaan timjamin kanssa. (Huom. Tuoreena käytetty timjami lisätään vasta valmiiseen ruokaan.) Tässä vaiheessa kannattaa lisätä myös loput vedestä (1 dl).

Vihreä parsa kypsyy nopeammin kuin valkoinen; ruoka on siis valmista kunnes parsa on kypsynyt eli noin 5-7 minuutissa. Suolaa kannattaa lisätä valmiiseen ruokaa yrttisuolan muodossa.

Olen jo niin tottunut syömään parsaa “maustevoin” kera, että lisäsin oman annokseni päälle tälläkin kertaa pari nokaretta tummansinistä Keijua, sitruunanmehua ja mustapippuria.

Näin jälkeenpäin ajatellen kuivatut suppilovahverot olisivat tuoneet ohrattoon vielä vihahteisemman maun. Itse olisin lisännyt ne ruokaan varmastikin morttelilla jauhettuina (kuminan tapaan) mausteeksi. “Maustevoin” käyttäjiä taasen muistuttaisin lisäämään margariinin joukkoon oluthiivahiutaleita (esim. näitä), joista saa juustoisemman maun ja hyvän B-vitamiinilisän ruokavalioon.

 

Koska tipaton toukokuuni jatkuu jatkumistaan ja gato negrot jäävät yhä alkon hyllylle odottamaan, ajattelin käyttää viinilasejani hyödyksi muulla tavoin. Porkkanan naatteja on helppo versottaa vedessä ja niitä voi käyttää persiljan tapaan ruoanlaitossa. Todellinen “Hävikistä herkuksi” -idea!