Äitienpäivän kunniaksi kävimme oman äitini kanssa metsässä korvasieniä etsiskelemässä. Nyt on juuri oikea aika kerätä herkut talteen eteläisessä Suomessa. Itse olin sienestämässä Satakunnassa vanhalla kotipitäjälläni. Bongasin jo viime keväänä valmiiksi yhden hakkuuaukean, jonne tänään suuntasimme. Korvasieniä löytää siis varmiten edellisenä keväänä hakattujen metsien raunioilta, missä maata on raiskattu urakalla ja jonne aurinko mukavasti paistelee.
Puolen tunnin hortoilun jälkeen olin jo luovuttaa, kun yhtäkään sientä ei vielä ollut koriin löytynyt. Niinpä aloin siis täyttämään koriani maitohorsman versoilla, joista lupasinkin kirjoittaa lisää. Lopulta sieniapajat kuitenkin löytyivät metsäautotien varresta ja toisen spotin jälkeen sain korini jo pursuilemaan "aivosieniköitä". Aivan loistava reissu siis!
Maitohorsmien suhteen iski probleema, sillä en tiedä pitäisikö versot kuivattaa teeksi vaiko käyttää sellaisenaan taikka kevyesti höyrytettyinä. Ehkäpä saaliista riittää jokaiseen tarkoitukseen. Korvasienistä ainakin suurin osa päätyy kuivatukseen, mutta parista sienestä ajattelin aivan tuoreeltaan tehdä keväistä sienimuhennosta. Aion kirjoitella lähipäivinä lisää korvasienten ja maitohorsmien käsittelystä, kunhan saan vain oman saaliini ensiksi perattua ja kuvattua. Siihen asti mm. Eviran sivuilta löytyy ohjeet korvasienen valmistamiseen syömäkelpoiseksi. Huomautan siis vielä, että korvasieni sellaisenaan, raakana, ilman oikeanmukaista esikäsittelyä nautittuna on pieninäkin määrinä tappavan myrkyllinen. Tämän vuoksi ohjeita tulee noudattaa tarkkaan.
Vesikrassin versottaminen on ihanan helppoa: Multa astiaan, siemenet multaan ja ohut kerros multaa taas päälle. Kastella tai suihkutella kannattaa päivittäin, mikäli päivät ovat kovin valoisia, muuten parin päivän välein ja versot kasvavat kuin silmissä. Yllä olevassa kuvassa versot parin päivän jälkeen siementen kylvämisestä!
Ulkosalta löytyy nyt jo muitakin kevään merkkejä (Ai, kun rakastankin kevättä!!!). Valkovuokot olivat tänä vuonna mielestäni pari viikkoa aikasessa mutta jaksoivat sentään kukkia äitienpäivään asti. Yllä kuvakooste parin viikon takaa, ja tarjottimelta löytyypi: Koivun oksia siideripullossa, valkovuokkoja pilttipurkissa, hyvin kasvanutta vesikrassia majoneesipurkissa ja yli vuoden vanha joulukaktus säilyketölkissä sekä armaani, vesipiippu. Kerrankin osasin ottaa oikeaan aikaan koivun oksat sisälle availemaan silmujaan. Kauniin näyn lisäksi lehdistä saa ravintorikasta lehtivihreää aamusmoothieta varten.
Vihersmoothie mielessä kävin keräämässä mökillä ollessani myös pihlajista nuoret lehdenalut talteen. Kokonaan en kuitenkaan viitsinyt puita kyniä puhtaiksi, mutta sainpa ainakin litran tuoreita lehtiä talteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti