Mikä voisikaan olla parempaa kuin perinteinen italialainen pasta marinara? Haastaja on löytynyt! Tietenkin pasta marinara raakana.
'Raaka' voi aluksi kuullostaa monen korvaan hämmentävältä ja suorastaan inhotusta herättävältä. Hei kuka nyt haluis syödä ruokansa raakana? No minä ainakin. Itselleni sana 'raaka' on jo muodostunut merkiksi, joka saa hälytyskellot päässäni soimaan ja kiinnostukseni osaksensa tilanteessa kuin tilanteessa. Suomessa sanalla 'raaka' on jonkinlainen negatiivinen kaiku, mutta sama englanniksi 'raw' kuullostaa jo paljon paremmalta. Raw on voimaa ja asennetta!
Mutta eihän sentään nimi miestä pahenna - raakaravinto on mahtava ruokavalio ja elämäntapa! En vain jostain syystä ole lainkaan tottunut käyttämään ruoanlaiton enkä edes raakailun yhteydessä englanninkielisiä termejä vaan kirjoitan suoraan ja raa'asti suomeksi.
Pasta Marinara (1-2:lle)
- 2 kesäkurpitsaa
Kastike:
- 6 tomaattia
- 4 aurinkokuivattua tomaattia (väh. 1/2 h liotettuina)
- 1 valkosipulinkynsi
- 1 rkl oreganoa
- 2 tl basilikaa
- 2 tl mustapippuria
- 1/2 dl hampunsiemeniä
- 1/2 avokado (ei välttämätön)
- 2 rkl oluthiivahiutaleita (ei välttämätön)
Jos omistat spiraalileikkurin, niin hyvä. Sitten tiedät mitä tehdä kesäkurpitsoille. Muussa tapauksessa käytä hyödyksesi esim. kuorimaveistä tai juustohöylää ja vetele kesäkurpitsasta pitkiä ohuita suikaleita.
Valmista itse kastike tehosekoittimella blendaamalla kaikki ainekset keskenään sekaisin. Oluthiivahiutaleet voit ripoitella viimeiseksi valmiin lautasen päälle.
Tässä muutaman päivän ajan olen piirittänyt kasvimaani kesäkurpitsoja ja silmäillyt sopivaa hetkeä ensimmäiseen sadonkorjuuseen. Raaka pasta mielessäni, tietenkin :) Kastikevinkkejä täytyykin nyt katsella tarkkana, koska ensimmäinen ja ainoa raakapasta kokeiluni oli aivan kamala, suorastaan syömäkelvoton. Nyt haluan onnistua!
VastaaPoistaOnnittelut kesäkurpitsasadosta! Itse odottelen omien parveketomaattien kypsymistä seuraavaa marinara-kastiketta varten. Aurinkokuivattua tomaattia ei silti pidä unohtaa, muuten kastikkeesta tulee liian vetistä.
PoistaIhana huomio tuo raaka-sanan negatiivissävytteinen kaiku versus raw-sanan trendikkyys! Kesällä on ihana syödä kaikkia kasviksia mahdollisimman paljon raakana, kun ne ovat niin hyvän makuisia ja edullisia juuri nyt. Muistan miten lapsena elämän hirvein asia oli raaka kesäkurpitsa, mutta nyt rakastan "raakakypsytettyä" eli omenaviinietikassa ja oliiviöljyssä marinoitua, tosi ohueksi kuorimaveitsellä siivuttua kesäkurpitsaa.
VastaaPoistaJoo-o, eksyinpä taas tarinoimaan, hehe. Pointtini oli kuitenkin tämä: söisin tämän annoksen milloin tahansa "oikean" pasta marinaran sijaan, ja tosi hyvä idea laittaa avokadoa tomaattikastikkeeseen! Musta raakatomaattikastikkeet on usein tosi pliisun makuisia, joten uskon et tuo rasvainen komponentti tekee ihmeitä - ikään kuin kerma kypsytetyssäkin versiossa, avokado varmasti taittaa sopivasti tomaatin terävyyttä.
Oluthiivahiutaleita en olekaan koskaan käyttänyt, mutta Google avitti ja kyseessä on ilmeisesti aikamoinen B-vitamiinipommi - onko maku todella "paahteisen juustoinen" kuten Ruohonjuuri ainakin kuvailee?
Olipas niin mukava lukea kommenttisi, kiva kun jaksat tarinoida :)
PoistaAvokado on kyllä aika ehdoton monissa kastikkeissa, jäävät muuten ilkeän vetisiksi. Ja makuahan se lisää myöskin. Tulee tosiaan heti semmonen enemmän kermainen olemus koko kastikkeelle.
Oluthiivahiutaleet olivat aikoinaan itselleni aivan ällistyttävä löytö. Alkuun maku ei tuntunut oikein miltään. Korkeintaan hiutaleitten mausta tuli silloin (kolmisen vuotta sitten) mieleeni juurikin hiiva. Maku vaati totuttelua jonkin aikaa, mutta nyt kyllä sanoisin, että ravintohiivahiutaleitten maku on jollain tapaa maukkaan juustoinen. Sellaisella kierolla vegaanisella tavalla juustoinen... Aitoa juustoahan en ole enää pahemmin maistellut :D
Kannattaa kokeilla, sillä vaikkei mausta välittäisikään ihan heti, niin niitä on myös helppo kätkeä aterian joukkoon pieninä määrinä. Silloin makua ei huomaa, mutta b-vitamiinien saanti on ainakin taattu!